Onko mitään opittu?

Laman kourissa on kunnilla taas säästökuurit käynnistyneet. Onko meillä kuitenkaan opittu mitään edellisestä lamasta? Onko kunnissa tutkittu sitä, mitä edellisen laman säästötoimet aiheuttivat? Yleisesti puhutaan, että edellinen lama vaikutti mm. siihen, että meillä on tänään näin paljon pahoinvoivia lapsia ja perheitä. Pystymmekö nyt laatimaan etukäteen skenaarioita siitä, kuinka erilaiset säästötoimet tulevat vaikuttamaan kuntalaistemme hyvinvointiin? Ja kuinka monen kunnan talousjohtajat edes miettivät punankynän käydessä näitä asioita. Yleinen huoli taloudesta on niin suuri päättäjilläkin, että siinä unohtuu helposti ihminen. Voiko palveluita tarvitseville ihmisille sanoa, että odota nyt vähän vaivojesi kanssa, kun tämä kunnan talous on nyt niin huono, että emme voi antaa sinulle tarvitsemaasi palvelua juuri nyt. Ja että, odottakaa pari vuotta, niin sitten kunnalla on luultavasti varaa palkata henkilöstöä lisää ja joku ehtii paneutua teidänkin asiaanne.

Kuntien tulisi ottaa käyttöön IVA elikä ihmisvaikutusten arviointi ja käydä sen kanssa lävitse uudet kiristetyt talousarvioehdotuksensa. Minusta olisi hyvä, että kun kunta päättää säästää esimerkiksi henkilöstökuluissa kieltämällä sijaisten palkkaamisen, olisi tästä päätöksestä olemassa arvio siitä, miten se vaikuttaa kuntalaisiin. Silloin vastuun kantaminen tehdystä päätöksestä olisi selkeämpää. Nyt valtuutetuille ja lautakuntien jäsenille kirjoitetaan papereihin säästökohteet, mutta missään ei kuvata sitä, mitä se konkreettisesti toteutuessaan aiheuttaa.

Peräänkuulutan todellista vastuuta ja vastuunkantoa nyt tehtävistä talouden päätöksistä. Toivon myös, että kuntalaisemme kysyvät päättäjiltä, mitä tehdyt ratkaisut tarkoittavat heidän jokapäiväisessä elämässään. Ja kysyn: Onko mitään opittu?